Nenitan A-pentue täytti 9.5 jo 2 vuotta! ONNEA PIHKA, NIKKE ja JEKKU! Aika menee niin kauheaa vauhtia... Etenkin tämä vuosi on hurahtanut ihan omaa vauhtiaan. Poikamme täyttääkin ensi viikolla 5kk. Tuntuu siltä, että ihan äsken hän syntyi keskellä talvea. Siis miten voi olla jo kesä?

Aloitimme agilityn kesäryhmissä Nellin ja Nitan kanssa. Ihanaa päästä taas harrastamaan. Nellin kanssa ehdittiinkin toukokuun puolella hakemaan jo kaksi hylkyä parissa startissa. Mitään enempää en edes odottanut, sillä treenausta ei meillä alla ollut. Mukavaa silti oli ja näyttää siltä, että meillä alkaa taas pikku hiljaa sujumaan treeneissä. Kauaa meillä ei uraa ole enää jäljellä, sillä Nellillä alkaa olla ikää ja paikat jumittaa toisinaan treenien jälkeen...

Haaveissa ja tavoitteena onkin alkaa kisaamaan seuraavaksi Nitan kanssa. Meillä menee ihan nätisti, mutta kepit pitäs oppia. Ne ei meinaa mennä oikeen jakeluun... Nita ei ehkä ole se penaalin terävin kynä, mutta intoa sekä vauhtia piisaa.

Yritämme myös Pihkan kanssa päästä syksyllä agilityn alkeiskurssille. Se ois sopivassa iässä ja uskoisin siitä tulevan mulle vielä kisakoira... Pihka on ilmoitettu Oulun näyttelyihin molemmille päiville. Emme odota suurta menestystä, mutta haetaan nyt arvosteluja lisää. Treenaukset jäänee vähemmälle ja turkkikaan ei ehkä ole parhaillaan.

Meillä on muuten uusi koira. Jenkkituonti Reina on australianpaimenkoira viralliselta nimeltään GEARHARTS REINA AZUL. Suuri kiitos Judhille & Blakelle & Kristille tästä upeasta koirasta! Reina asustaa Kempeleessä Eevan ja Heikin, Mina-aussien sekä Muffi-kissan seurana ja harmina. Lisää Reinasta täällä: perri.vuodatus.net/

Viime päivityksestä on luvattoman kauan aikaa. Onhan tässä kaikenlaista tapahtunut välillä, josta olisi voinut kertoa.

Oma elämä on mullistunut pienen pojan myötä, joka syntyi kuukausi sitten. Viime vuosi meni enemmän siis omaan raskauteen keskittyen ja koiratreenailutkin jäivät loppuvuodesta jo kokonaan erinäisten kipujen vuoksi. Jotain sain kuitenkin aikaiseksi, sillä nyt on kehätoimitsijakortti lompakossa ja agilityn koulutusohjaajan peruskurssin ensimmäinen osa käytynä. Ohjasin syksyllä myös agilityn alkeiskurssia.

Nellin kanssa kisailut jäi vähäiseksi. Yksi nolla saatiin kuitenkin agilityn kolmosluokassa tehtyä. Tokoa ei treenattu lainkaan. Nitan kanssa sen sijaan kisattiin ensimmäisen kerran agilityn möllikisoissa, jotka oli myös seuranmestaruuskisat. Oltiin seuranmestaruudessa toisena!

Pihka kävi yhden kerran näyttelyssä vielä noiden kahden aikaisemmin mainitun lisäksi ja sai EH:n. Myös Nikke debytoi näyttelyn saralla ja sai T:n ja H:n. Nikke on hieman suurikokoinen ja toinen korva on pystyssä. Lisäksi tykkää kantaa häntää korkealla. Näemme Nikkeä toivottavasti muissa lajeissa tulevaisuudessa!

Nikke ja Pihka kävi myös terveystarkistuksessa loppuvuodesta. Tulokset olivat parasta A-luokkaa, sillä molemmilla oli A/A-lonkat, 0/0-kyynäreet ja 0/0-polvet! Pihkalla valitettavasti löytyi muutama ylimääräinen ripsi, mutta Niken silmät todettiin täysin puhtaaksi. Pihkalle tehtiin lisäksi virallinen sydänkuuntelu, jonka tulos oli ettei neidillä ole sivuääniä. Vielä olisi kiva saada Jekunkin tulokset!

Haaveissa olisi teettää Pihkalle tänä vuonna pennut, jos vain sopiva uros löytyy. Astutus olisi noin puolen vuoden päästä.

Kävimme alkuviikosta moikkaamassa ryhmää tibbejä ja Nikkeä. Päivi ja Laura ottivat kivoja kuvia. Tässä kuvasatoa meidän koirista:

Nelli kauniissa maisemissa

Pihka samoiten jo ruskaan pukeutuvassa metsässsä

Nikke tuijottelee jotain

Nelli, Nikke ja taustalla Nitakin

Kiitos Päiville ja Lauralle kuvista!

Kurkkailin Iisalmen tuloksia täältä. Ja kuinkas ollakaan, Aku (Agree Royal Ace) on saanut viimeisen valionarvoon oikeuttavan SERTin Iisalmen KV näyttelyssä! Onneksi olkoon kasvattajalle Veijolle sekä Akun omistajalle Railille! Tämä ei ollut ollenkaan yllätys tosin, on kyseessä kyllä niin hieno uros.

Nyt vain toivomme, että jälkeläiset seuraavat perässä.

Tänään oli melkoisen jänskä päivä, niin itselle kuin pennuillekin. Pennut kävi eläinlääkärin tarkastuksessa ja silmäpeilauksessa. Myös Nelli ja Nita kävi näyttämässä simmujaan. Nellin silmät olivat samassa kunnossa kuin aikaisemminkin, jotain ikään liittyvää löytyi josta ei tullut merkintää. Nellihän täytti eilen 7-vuotta! Nitalla oli joku ylimääräinen ripsi kuten aikaisemminkin eli senkin tulos oli sama kuin ennen.

Pennuilla oli kaikki perusasiat kunnossa, ei siis häntämutkia tai sydämen sivuääniä tms. Tytön silmät olivat täysin puhtaat, mutta pojilla oli valitettavasti crd. Tätä sairautta esiintyy shelteissä hyvin paljon ja pentueen vanhemmat ovat siis kantajia, koska itse ovat terveitä. Onneksi kyse on sellaisesta silmäsairaudesta, joka ei etene eikä vaikuta koirien elämään. Poikien kivekset tuntuivat, mutta eivät olleet vielä laskeutuneet. Actionilla oli pieni näppy silmän alaluomessa, johon saatiin rasvaa.

Onneksi ei siis löytynyt mitään vakavia juttuja. Nyt jäämme odottelemaan virallisia papereita ja sitä, kun pennut haetaan uusiin koteihin. KoiraNetissä löytyykin jo pentueen tiedot: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=NENITAN&R=88

Pennuille automatka ei ollut mieluisa kokemus, kuljetushäkkiin tuli oksennusta.  Tämän vuoksi joutuivat ekalle pesulle koko pesue, joka sekään ei tainnut olla kaikkein hauskin juttu. Pitkään nukuttiin sen jälkeen, mutta nyt on taas täystohina päällä!

Sunnuntainapa sitten ajelinkin Jyväskylään. Onneksi ei tarvinut yksin ajella vaan sain seuraa parista täkäläisesta kasvattajasta. Olikin mielenkiintoinen reissu ja oppi taas paljon uutta.

Minua oli etukäteen varoiteltu, että kyseisen yhdistyksen viimeiset vuosikokoukset ovat olleet melkoisia farsseja. Tämä oli minun ensimmäinen kerta, kun osallistuin. Onneksi kokous sujui pääpiirteittäin asiallisesti.

Muista asioista en viitsi kommentoida, mutta tärkeimpänä asiana oli PEVISA asia. Olen erittäin iloinen siitä, että vuosikokouksen äänestyksessä shelttien lonkat äänestettiin PEVISAan. Totta puhuen en ollut lainkaan varma asian läpimenosta, mutta onneksi paikalla oli sen verran fiksuja ihmisiä, että tämä saatiin läpi.

Nellin Kitka-sisko on synnyttänyt 5 pentua Namikiss kenneliin. Pentujen kuulumisia voi seurata blogista: http://auspai.vuodatus.net/

Nelli lähettelee onnitteluja Allille ja Kitkalle!

Hyvää aprillipäivää! On ollut tässä nyt kyllä ihan luvattoman pitkä tauko kirjoittamisen suhteen. Ei ole tullut oikein pidettyä harjoituspäiväkirjaakaan ajantasalla. Lupaan taas jatkossa parantaa tapani. ;) Vaikka eipä tätä varmaan kukaan pahemmin luekaan, mutta itselleni olisi hyvä pitää kirjaa ainakin minun ja Nellin harjoituksista. Alkuvuoden treenejä haittasi juoksut, jotka osuivat juuri harjoituskauden alkuun. KAS:lla oli talviloma tänä vuonna poikkeuksellisesti koko tammikuun, niin tietenkin siihen perään sitten saimme olla treenilomalla. Hakutreeneissä kävimme kuitenkin juoksun aikanakin pari kertaa.

Nyt ollaan sitten ahkerammin yritetty treenata agilityä ja tokoa. Olenkin ilmoittanut Nellin epävirallisiin tokokisoihin 12.4 ja virallisiin agilitykisoihin 13.4. Agilityssä olemme yrittäneet treenata kontakteja eteenpäin. Koulutusohjaajamme huomasi, että käytän ihan turhaan pakotteita kontakteilla, mikä hidastaa koiraa ja tekee sen hieman epäluuloiseksi. Teemme tällä hetkellä siten, että alastulokontakteilla on namipala ja itse yritän vain juosta muutaman askeleen ohi kääntymättä koiraan päin. Olen saanut myös monesti todeta tämän vuoden puolella, että Nelli lukee älyttömän hyvin vartalo-ohjausta, kun taas minä en ollenkaan osaa käyttää vartaloa oikein. Kuten noissa kontakteilla ja sitten muutenkin ohjaukseni on tosi puutteellista. Pitäisi oikeasti tajuta, miten sille koiralle kertoo, mihin seuraavaksi mennään.

Tokossa olemme sen verran edistyneet, että seuraamiseen ja tekemiseen on tullut ihan erilaista intoa. Kuitenkin useat samankaltaiset toistot kyllästyttävät Nelliä. Yritetään siis tarkkuuden lisäksi edelleen pitää yllä sitä innostusta ja tekemisen meininkiä. Nelli aivan rakastaa kyllä pallo palkkaa nykyään, se antaa myös lisää vauhtia suorituksiin. Vähän joka alueella olisi kyllä hiottavaa, mutta taidamme silti kokeilla kisaamista vielä tämän kevään / kesän aikana. Pitää katsoa miten nuo epikset menee ja päättää sitten jatkosta.

Hakutreenejä on ollut lähinnä harvakseltaan. Odotellaan parempia keliä ja maastoja. Nelli kaipaisi selvästi hieman haasteellisempia treenejä kuin vain parkkipaikalla lumikasan takaa hakemista. Seuraavaksi olisi tarkoitus opettaa kiintorullan käyttö, mutta siihen ei ole tarkoitus harjoituksissa kokonaan siirtyä. Nellin kuumuminen johtaa edelleen haukkumiseen, siis ei vain maalimiehen luona vaan keskilinjalta vähän joka kohtaan. Paras olisi, kun olisi tehty jotain muutakin ennen kuin menemme metsään. Nellillä toimii aika hyvin umpparit, melkein paremmin kuin avopiilot. Silloin se ei niin paineistu maalimiehistä. Etenemistä pitäisi kovastikin treenata, lisäksi olisi tarkoitus ottaa jossain vaiheessa niitä tyhjiä.

Nitan kanssa ei olla mitään ihmeempiä tehty. Sivulle tulo on alkanut edistyä ja seuraamistakin ollaan otettu. Agilityssä ollaan opeteltu esteitä eteenpäin, haaveilenkin tällä hetkellä alkeiskurssista.

Jetta kävi 20.3 silmä ja polvi tutkimuksissa ja kaikki näytti oikein hyvältä, sillä silmät olivat täysin terveet ja polvet 0/0.

Ai niin ja tulihan tuossa viime vuoden puolella valmistuttua Filosofian Maisteriksi (FM). Nyt pitäisi olla enemmän aikaa treenaamisellekin. Ja tää ei sitten ollu aprillipila... :P

Jetan arvostelu oli julkaistu aussietietokannassa. Joni Johnson oli sanonut Jetasta näin:

The body a bit too long for height. Very nice colour. Good length of muzzle to back skull but head is a bit narrow. Very good temperament. Difficult to judge movement. PEN (25.8.2007)

Jetta kävi ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään ja sai EH:n. Tuomarina toimi Carin Åkesson, joka sanoi koirasta näin:

"Feminin tik av bra storlek. Huvudet kunde ha ngt kraftigare nosparti. Välplacerade öron. Utmärkt hals. Behöver ännu mer förbröst. Bra rygg o kors. Välvinklad fram, tillräckligt bak. Kunde ha lite mer drive i baksteget. Bra ben o tassar."

Ihan hyvin meni, mitä nyt Jetta hieman hermostui kun joutui mun kans menemään kehään ja Heidikin lähti samalla johonkin... Minä kun ajattelin, että Heidin kannattaisi seisoa siellä, mihin suuntan Jettaa seisotetaan kehässä. Olin selkeästi väärässä. :P

Jouduttiin Nellin kans jättämään parit tokokokeet väliin ja harjoituksiakin. Minulla on ollut älytön kiire valmistumisen kanssa ja takana on valvottuja öitä. Ihan vielä ei ole kaikin puolin valmista, mutta enää ei ole paljoa jäljellä. :D

Shelttien pikkujoulut on 2.12. Aikomus mennä Nipsuliinin kans sinne. :)

Pistän tänne talteen osoitteen Jetan sukutauluun, joka on ulkomaalaisessa aussietietokannassa:

http://www.hrdndog.com/cgi/geneal.pl?op=tree&index=8E52s44&gens=5

Kohta puolin alkoi olla kaksi vuotta edellisestä silmätarkastuksesta. Molemmilta koirilta katsottiin siis tänään silmät Oulun Akuutissa. Nelli meni ensin pöydälle ja se käyttäytyikin paljon paremmin kuin osasin odottaa viime kerran perusteella. Olin ihan ylpeä Nellistä! :) Valitettavasti silmiä ei enää lausuttukaan täysin puhtaiksi, vaan vasemmassa silmässä on lasikuitumaista samentumaa. :/ Se ei ainakaan tässä vaiheessa vaikuta näkökykyyn eikä todennäköisesti myöskään sokeuta koskaan. Kyse on iän tuomasta samentumasta, ei siis pitäisi olla perinnöllinen. Oikea silmä sen sijaan oli täysin puhdas. Onneksi ei kuitenkaan löytynyt sitä pelättyä kaihia!

Nitan silmätippojen kanssa saatiin taas taistella, mutta se oli niin mielettömän nätisti siinä lääkäripöydällä. Mä niin tykkään tästä tytöstä, on se niin loistava! Vähän sitä kyllä jänskätti, sen verran tärisytti. Nitalta löydettiin muutama ylimääräinen ripsi, joita olinkin osannut epäillä. Muuten oikein puhtaat hienot silmät! :) 

Valitettavasti pentulaatikko on nyt tyhjä. Pentu alkoi yhtäkkiä menemään huonoon kuntoon, vaikka päivällä näytti jo paljon pontevammalta ja lupaavalta. Sitten se lopetti imemisen, ei enää tarttunut ollenkaan kiinni nisään ja alkoi kylmettyä vaikka pidettiin lämpöpulloja. Paino laski päivän aikana 86 grammasta 80 grammaan. Huoneen ilma pidettiin koko ajan lämpimänä ja pentu oli koko ajan Nitaa vasten.

Ilmeisesti pentu ei vielä ollut valmis tähän maailmaan. Suru on täällä suuri. :'(

Viime yö meni eläinlääkärissä rampaten. Mustanvihreälima sai minut huolestumaan tosissaan ja päätin viedä Nitan tutkimuksiin. Ultrassa näkyi kaksi pentua, joista toinen kuollut. Kalkkipistoksen jälkeen Nitalla käynistyikin synnytys ja ennen kuin pääsimme kotiin se oli synnyttänyt autoon jonkin aivan alikehittyneen pennun ja osittain syönyt sen. Kun kolmeen tuntiin ei kuulunut muuta eikä edes supistellut, palasimme päivystäjän luokse, jossa synnytys käynnistettiin oksitosiinin avulla. Nita synnytti pienen mutta eläväisen tytön vastaanotolla. Kotona syntyi vielä yksi kuollut pentu, joka myös ilmeisesti ultrassakin näkyi. Nyt täällä yritetään pitää tuollainen 86gramman tytön rääpäle hengissä. Pennut siis syntyi viikkoa ennen laskettua aikaa eli 55. raskausvuorokautena.

Jos etsit shelttipentua, niin kysele jostain muualta. Meillä ei myytäviä siis ole ainakaan vuoteen...

Jetta on nyt rekisteröity Suomen Kennelliittoon saaden FIN-rekisterinumeron. Reipas viisi kuukautta siihen meni aikaa, että saatiin paperit takaisin. Nyt pitäisi vielä muistaa laittaa Jetan näyttelyilmoittautuminen menemään Voittaja-näyttelyyn. Ehkä voin ilmoittautua netinkin kautta nyt kun ei tarvi todistuksia pistää enää matkaan, pitänee ottaa selvää.

Tapsa tuolla ruuvaa Nitan penikointilaatikkoa. Ihan hyvältä näyttää. ;)

Nitalla oli viikonlopun aikana ruokahaluttomuutta ja oksentelua. Nyt ilmeisesti mennään taas parempaan, sillä ruoka on taas maistunut. Pitää nyt tarjota pienempiä annoksia useammassa erässä. Jos ei jaksa kerralla syödä, niin annetaan sitten myöhemmin uudelleen kuppi tarjolle.

Tapsa kävi ostamassa tarvikkeita Nipsun penikoimislaatikkoa varten. Siitä tulee nyt n. 120 x 60 x 30cm (p x l x k). Ja aluksi jaetaan pienemmäksi väliseinällä.

Pitäisi vielä ostaa kuumemittari, lämpömittari (huoneeseen), napanuorien leikkaukseen sakset, lankaa napanuorien sitomiseen, jokin alusta pentulaatikkoon. Patjan Tapsa toikin jo vanhempiensa luota, mutta pitää siihen joku päällys kehittää. Minulla on jo limanimijä ja pikkuniistäjä. ;)

Kovin pieneltähän tuo Nitan massu näyttää...

Minua nyt kovasti mietityttää, että onko se Nita kantavana vai ei. Tuntuu, että olis tuon massun pitänyt tässä viikon aikana edes vähän kasvaa. Mä niin toivoisin, että se olis, mutta nyt meinaa epäilyttää vähän... En nyt uskaltanut viedä sitä ultraankaan, kun minua neuvottiin ettei se välttämättä ole hyvä juttu vaan stressaa turhaan emoa.

Tätini, joka kasvattelee koiria (kennel Accedo's), kävi meillä ja totesi, että on se Nita kantavana. :) Mutta ei kuulemma ole tulossa montaa pentua. Minä olen onnellinen, jos niitä pentuja nyt ylipäätänsä tulee.

Niin se aika menee ja Nitakin täytti 3-vuotta! Herkkuja tietty saatiin, mitä normaalistikin. Nyt vain ei oikein uskalla antaa mitään erikoisherkkuja, ettei massu mee sekasi.

Näyttää aika voimakkaasti siltä, että meille on tulossa pupseja. Tietenkin vielä voi tapahtua mitä tahansa, kuten pentujen imeytyminen tai abortoituminen, mutta toivotaan parasta! Nitan ruokahalu on aivan järkyttävä, se meinaa syödä Nellin ja meidänkin ruuat. Voiko pikkukoira olla noin nälkäinen?! Ruokintakertoja ja ruuan määrää on kuitenkin lisätty, astutuksesta on nyt viitisen viikkoa aikaa.

Nellillä alkoi lauantaina juoksu. Nitan juoksua vielä odotellaan, eiköhän se muutaman päivän sisään ala. Ongelmana vain on, että lähden avokin kanssa Roomaan ensi lauantaina ja olemme siellä melkein viikon. Näin ollen voi käydä niin, että Nitan tärpit on just meidän lomareissun aikaan. Äitini kanssa jo hieman neuvoteltiin tuossa, että jos näyttää siltä, niin hän käyttää Nitaa Porvoossa sulhastelemassa.

Nyt ei sitten päästä Nellin kanssa hallille treenailemaan muutamaan viikkoon, mikä on kyllä vähän huono juttu. Olen ilmoittanut Nellin tokokilpailuihin ja yritän nyt ilmoittaa yhteen aikaisempaankin, koska juoksujen pitäisi loppua hyvää aikaa ennen tuota koetta. Ja pitäisi siis ehtiä käymään hallillakin treenaamassa ennen sitä. Estehyppyä kun ei meillä muualla taida oikein olla.

Jos nyt joku ei vielä ole tietoinen, niin minulla on toinenkin aussie nimeltä Jess's Especially for You eli Jetta. Tämä nuori aussieneitokainen on sijoituksessa Heidillä Kuusankoskella. Onneksi ovat piakkoin muuttamassa paljon lähemmäs Oulua eli Kannukseen, pääsee sitten tervetimään tytteliä useammin. Tähän mennessä olen nähnyt Jetan vain kaksi kertaa, joista toinen oli Hollannista hakureissu. Nythän se on jo kasvanut mahottomasti, täytti äskettäin 6kk. Ilmoitin Jetan ensimmäisiin näyttelyihin. Debyytti on pentuluokassa Kouvolan näyttelyssä 18.8. Toinen on Aussie Openissa 25.8 pikkupennuissa (5-9kk).

Nelli näyttäisi pian aloittavan juoksun, ainakin on turvotusta ja sellaista enteilevää käyttäytymistä. Saa nähdä meneekö tämä silleen, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Ens viikon lauantaina lähetään Roomaan, saas nähdä päästäänkö astuttamaan reissun jälkeen vai onko parhaat päivät jo sitten ohi menneet... *huoh*

Lähetin juuri kyselyn tokokisapaikasta. Tarkoitus olisi osallistua Nellin kanssa syksyn aikana muutamaan tokokokeeseen ja tähtäin on toki TK2:ssa, mutta voi mennä ensi vuoden puolelle sen saavuttaminen. Meillä olisi vähän hiomista muutamassa liikkeessä... ;)

Tänään Nellillä on 5-vuotissynttärit! Kylläpä se aika rientää... Nellille on varattu maksalaatikkoa, josta väsätään kakku tämän päivän aikana. Ehkä keksitään jotain muutakin mukavaa. ;)

Siinä itse synttärisankari.

Siinä emännän upea synttärikakkuluomus!

Siinä juhlijat.

Sitten saadaan lupa aloittaa nautiskelu.

Sankari yrittää syödä äkkiä omansa pois, ettei toinen vain ehdi.

Mutta Nita on sitä mieltä, että hälle kans! Pitäähän synttärisankarin "vieraillekin" tarjota...

Nelli pääsi tapaamaan myös Namiki-mammaa, Kitka-siskoa ja Kaju-veljeään sekä veljen Sergei-kaveria. Käytiin siis yhdessä lenkillä, varsinkin Sergeitä oli kiva ajattaa takaa... Ja iskäki käytti vielä juoksulenkillä illalla. Olipa mukava päivä! :)

Saas nähdä miten meidän pentuhaaveiluille käy. Täti jo pisti tuossa mailia, että miten mä oikein matkoille olen kesällä menossa, jos pentuja olen suunnittelemassa. Kuulemma tärppipäivät sattuu sitten just siihen saumaan. Ollaan siis lähössä avokin kanssa Roomaan heinäkuun viimeisellä viikolla. Nooh, mä uskon, että jotain on jo pielessä, jos Nita niin paljon niitä juoksujaan siirtää... Voihan se toki olla ihan mahdollista, mutta kyllä noilla koirilla tahtoo aina juhannuksena olla juoksu päällä. Eli saas kattoo ny.

Eilen mua alkoi kuitenkin kovasti mietityttään, kun Nita mielestäni ihan selvästi kävi tarjoilemassa Nellille. "Ei voi olla totta!", oli ainoa ajatukseni. Ja ei kyllä näy yhtään turvotusta eikä tipan tippaa ole puottanut. Eli aloin miettimään, että käyköhän tässä nyt niin, että tuolle tulee just nyt sellainen juoksu, ettei sitä voi tai kannate astuttaa. Kyllä tympäsee jos niin asiat menee. Olen jo kesälomiakin siirtänyt syksymmäs, että voisin pentujen aikaan olla muutaman viikon kotona. Se kai olisi ihan mun tuuria, eihän noista pennuista olekaan haaveiltu ku muutama vuosi vain...

Tänään on työpaikan kesäjuhlat, pitää käydä siis vähän rentoutumassa. ;)

Piti käydä vähän koeajamassa meidän uutta autoa ja samalla kun oli menoa Jääliin päin, päätettiin käydä moikkaamassa Ghosteye's kennelin koiria ja niitä ihanaisia pentusia. <3 Olisivat puolestani saaneet olla vähän enemmän vauhdissa, tultiin sopivasti katsomaan tuutuavia lapsosia. Onhan ne pennut suloisia kun ne nukkuu... Mutta täytyy sanoa, että olivat kyllä ainakin yhtä sööttejä kuin kuvissakin. Oispa tuota voinut melkein sujauttaa pari matkaan mennessään. ;)

Kiitos Marjo kun sain käydä helpottamassa (tai lisäämässä) pentukuumetta!

Eilen illalla työreissun jälkeen käytin koiria kävelyllä. Leikittiin metässä ja Nellin kanssa otettiin kepin noutoa, pitämistä ja lisäksi luoksetuloa. Jotenkin pitäisi saada tuo tytyli pysähtymään kuin seinään eikä niin, että ottaa vielä käskyn jälkeen muutaman askeleen. Olen huomannut, että lyhyemmällä matkalla onnistuu paremmin kuin pidemmillä. Joten jatketaan lyhyillä niin kauan, että tulee varmemmaksi.

Pitihän se itsekin aloittaa blogin kirjoittaminen. Näin ehkä saa helpommin kerrottua ja taltioitua meidän tekemisiä. Jatkossa on siis tarkoitus kirjailla Nellin kanssa tehtyjä juttuja ja mahdollisesti muita koiriemme / kennelin kuulumisia. ;)